Viikonloppua vietetään ultimatea pelaillen ja vuoron perään surffaillen. Saatiin vihdoin vähän näitä kuviakin esille:
Muutamia valkattuja kuvia Työnvälitysheppu oli perjantaina ahkera ja yritti soitella sinne tänne, mutta lopputulos oli, että odotellaan soittoa takaisin. Löi käteen molemmille pari ilmaista drinkkilippua ja pahoitteli säätöä. Maanantaina linnoittaudutaan taas sinne toimistolle, kunnes jotain tapahtuu.
-t
Uusi koti
Terveiset YWCA:n asuntolasta. Edellinen viikko tulikin nukuttua autossa, joten nyt olis edessä hieman pidempi sessio hostellissa. Kyseessä on vastavalmistuneet huoneet, joten kaikki näyttäs olevan tiptop. Hinta on kohtuullinen ja sijainti erinomainen. Kiinteä verkkoyhteys omassa huoneessa loistava - mitä nyt välillä vähän takkuilee. Skype voi olla välillä päällä iltaisin (teidän aamu), joten tutut voi soitella...
Duunirintamalla ei vielä mitään uutta. Meidän ensimmäinen välittäjä tais olla aika onneton tapaus ja toisella on viime päivinä ollut onnettomuuksia perheessä, mutta huomenna (niin ne meille sano...) vois taas asiat mennä eteenpäin.
Pelattiin tooosi hyvin tiistain tryouteissa. ;)
Still waiting...
Merkittavin muutos sitten viime viestin on, etta auto on tosiaan ostettu. Mentiin Backpackers Car Marketiin ja kateltiin vanhoja ja rumia pakettiautoja. Vahan kierreltiin ja mietittiin, etta mika mahtaa olla hyva ja mika huono. Marketti toimii siten, etta reppumatkaajat saa menna sinne myymaan omia autojaan. Firman edustajat antaa sitten neuvoja autoista, vakuutuksista yms. Kaytannossa kukaan ei osta autoa teettamatta tarkastusta ulkopuolisella mekaanikolla.
Joku ranskis esitteli meille innokkaasti autoaan ja alettiin jo sita harkitsemaan. Hieman etaammalla firman duunari kuitenkin suositteli hieman hinnakkaampia vaihtoehtoja ja sivulauseessa lyttasi ranskiksen auton surkeaksi kaupaksi. Olennaista on kuulemma se, miten auton saa kaupaksi sitten huhtikuussa, kun tarjonta ylittaa kysynnan. Hyva auto menee kuulemma silloin kaupaksi, ja me ostettiin sitten yks puljun kalleimmista autoista.
Sen omistaja oli lahtenyt maasta, joten kaikki tarkastuksessa olennaiseksi ilmoitetut viat menee sen piikkiin, mika tietty lohduttaa meita. Pienen koeajon jalkeen maksettiin tarkastusmaksu ja sen jalkeen panttimaksu. Tanaan saadaan auto huoltamolta, jossa sita on viritelty kestamaan meidan tarpeissa seuraavat puoli vuotta. Karry on -92 Mitsubishi automaattivaihteistolla ja mittarissa 200 000 km. Tassa vaiheessa kulutettiin siihen 4800 pelimerkkia, joten nahtavaksi jaa, mita siita saa sesongin loppuvaiheessa, kun lahdetaan maasta...
Toita ei ole viela saatu. Kypsyttiin kuitenkin ekaan tyonvalittajaan, joka ei oikein kuunnellut tai sitten ymmartanyt meidan tilannetta. Se buukkas meidat hotelliin haastatteluun, mutta Tiinan haastattelu tyssas siihen, etta ne oli palkkaamassa respan tatia vahintaan puoleksi vuodeksi (meidan viisumeilla saa tehda 3 kk yhden tyonantajan palveluksessa) ja mun siihen, etta portierille olis ollut tarjolla ainoastaan 20 tuntia viikossa. Nyt tyovalitysfirman tytto on lahettanyt meidan lappuja joihinkin firmoihin, joten odotellaan puhelimen soivan. Hakusessa olis jotain Data entry / Clerk -nimikkeita vastaavia hommia. Btw. meidat tavoittaa parhaiten numerosta +64 21 022 34195.
Ultimatea on tullut pelailtua taas uudessa paikassa. Jokaikinen naista paikoista on parempi kuin Santalahti. Kaupungin keskustan lahistolla sijaitsevassa Domain parkissa on kasittamattoman laajat kentat vapaassa kaytossa. Olispa Suomessakin... No taalla ei taida niin toi talvi painaa samalla tapaa kuin meilla.
Tanaan olis tarkoitus hakea auto ja ottaa suunta pohjoiseen. Takas tullaan varmaan su tai ma fiiliksesta riippuen. Seuraavien paivien isoja kysymyksia on tyopaikan hankkiminen ja autoilu. Ollaan myos haettu YWCA:lta majoitusta viikkotaksalla. Ne rakennutti uusia kahden hengen huoneita, jotka joku virkailija kavi eilen tarkastamassa. Ei ole meille asti kuulunut viela mitaan uutisia... Tosin ensin pitas olla duuni.
Ps. klikkailkaa meille matkarahaa tosta bannerista!!! =)
Perjantaina olikin sitten tyontayteinen paiva. Aamulla kirjauduttiin paikalliseen tyonhakutoimistoon. Tommi is "hard to place at a job" ja mut taas saa kuulemma mihin vaan. Saas nahda. Kaytiin myos katselemassa kaytettyja autoja backbackers car marketilla. Eksyttiin tietenkin, joten kavelya tuli taas enemman kuin tarpeeksi.
Lauantaina aamulla pelattiin kolme ja puoli tuntia ultista paikallisen Auckland Ultimaten kanssa. Tyypit treenaa kerran parissa viikossa ja vetaa sitten nakojaan kerralla kunnolla. Ihan kamalaa, molemmilla pohkeet krampissa ja vesi juotu jo puolivalissa treenia. Onneksi joku paikallinen antoi sitten kyydin kotiin, ma olisin ainakin kuollut muuten! Sitten etsittiin puoli tuntia pizza hutia talsien makia ylos ja alas, mutta katua, jonka PITI OLLA siella, ei ikina loytynyt. Paadyttiin ostamaan pitsa hostellin kahvilasta ja olla lahtematta enaa IKINA ulos ilman karttaa :). Illalla oltiin aikas vasyja, mutta kaytiin katsomassa paikallinen rugbyn semifinaali, jonka kotijoukkue voitti. Aika holmo peli, mutta tunnelma oli mukava.
Sunnuntaina nukuttiin vaan ja iltapaivalla kaytiin upeassa puistossa pelaamassa taas "vahan" ultista ns. hattuvuorolla eli ei mitaan drilleja vaan pelkkaa pelia. Porukkaa oli paikalla hyvin ja keli oli mita upein. Eilinen vahan painoi jaloissa, mutta hyvin taas jaksettiin melkein 3 tuntia vaantaa. Sitten ansaitut fish and chipsit ja burgeri nurtsilla.
Nyt on maanantaiaamu ja tyonhaku ja pakettiauton etsinta jatkuu. Talla viikolla mennaan ehka pohjoiseen kaymaan, ellei toita viela heti loydy. Myohemmin viikolla olis toiveissa paasta parempaan ja halvempaan hostelliin, jossa on oma netti huoneessa. Kirjoitellaan sitten taas lisaa ja ehka kuviakin saadaan laitettua...
-tiina-
Taytta ymmarrysta vailla
Muutama tunti sitten saavuttiin Aucklandiin. Tiistaiaamuna heratys oli klo 5 ja edellisen kerran olen ollut virkea maanantaina. Kaksi yota lentokoneessa meni hieman heikosti nukkuen. Aikaerot meni siina mielessa hyvin, etta kun herasi tiistaina tosi aikaisin, oli vasynyt nopeammin, mika taas tuki totuttautumista Uuden-Seelannin aikaan.
Lontoossa kierrettiin terminaalien valia, kun ei meinannut Lonely Planetia loytya, vaikka niin oli luvattu. Hong Kongissa ehdittiin bussilla keskustaan syomaan. Mentiin paikalliseen ravintolaan, jossa ei ollut muuta kuin paikallisia. Yritettiin pyytaa menuja, mutta ei tuntunut kukaan ymmartavan. Vahan ajan paasta yks johtajan oloinen kaveri tuli englanniksi selittamaan, ettei taalla niin tilata mitaan ruokia, vaan tarjoilijat kiertavat vaunujen kanssa, ja sielta sopii ottaa mita tahtoo. Otettiin enemman kuin tahdottiin - ruuat ei juurikaan houkuttaneet, muttei kehdattu jattaa ottamatta, kun kaveri niin innolla meille kulttuurieroja selitti. Mc:n kautta takas kentalle! :)
Nyt olis jo pankkitili Uudessa-Seelannissa, joten seuraavaksi vois keskittya miettimaan, miten sinne sais rahaa... Nyt ei ole kaikki kotona, joten huomenna voi keskittya siihen sitten enemman. Nyt take-awayn kautta hotelliin syomaan, suihkuun ja nukkumaan.
Säätöö
Viralliset säädöt olis tavoitteena saada tänään kuntoon. Kohta käyn hakemassa Forexista vähän matkarahaa ja Samposta uuden Visan. Erityiskiitos tässä vaiheessa Luottokunnalle joustavuudesta; soitin keskiviikkona, että Visani viimeinen käyttöpäivä on tammikuussa ja palaan maahan vasta keväällä. Tänään uusi Visa saapui Prisman konttoriin. Anovalle annetaan.
