Abel Tasman
Toinen viikko viinitilalla meni pitkälti samalla rutiinilla kuin ensimmäinen, vaikka vaihdettiinkin naapuritilalle. Jos joku huomaa Alkossa Crossingin viinejä Marlboroughin seudulta Awatere Valleysta, niin voi muistella meitä viinilasin ääressä. Käytiin myös tutustumassa Montanan viinitilaan ja kiertelyn jälkeen opittiin maistelemaan eri viinejä. Opas yritti saada meidät tunnistamaan viineissä jotain tuttuja makuja, mutta meidän makuhermot riitti tunnistamaan, että tämä maistuu valkoviinille ja tämä punaviinille...
Abel Tasmanin kansallispuistossa vaellettiin pari päivää tai melottiin ensimmäisenä päivänä rannikkoa pitkin pohjoiseen ja käveltiin seuraavana päivänä takaisin. Puisto oli yksi ehdottomia huippukokemuksia tässä maassa! Aurinko paistoi ja otettiin kaksikkoon kunnon vauhdit, että ehdittiin majapaikkaan ajoissa, kun oli valittu aika haastava matka yhden päivän melomiselle. Sää oli onneksi enimmäkseen tyyntä ja matka sujui kevyesti. Matkalla ohiteltiin houkuttelevia rantoja ja näyttäviä kallioita. Pingviinejä ei nähty, vaikka niitä elelee jossain puiston alueella.
Yövyttiin monikansallisessa hutissa yhdessä parin kymmenen muun vaeltajan kanssa ja käveltiin seuraavana päivänä 21 km takaisin lähtöpaikkaan. Eri näkökulmasta katsellen puisto oli edelleen kaunis, mutta maisemat eivät juurikaan muuttuneet koko matkan aikana, ja loppumatkasta jalat alkoivat olla jo melko puhki.
Illalla ajeltiin vielä 50 km kohti pohjoista Takakaan, jossa sää ei kuitenkaan houkutellut meitä rantaelämään. Käytiin katsomassa pari lähdettä ja ohitettiin aikaisemmin suunnittelemamme Mt Arthurin valloitus, kun sää oli heikko ja jalatkin vielä väsyneet. Nyt jatketaan matkaa kohti Nelson Lakesin kansallispuistoa ja viikonlopun ultisturnausta Christchurchissa!
posted by Tommi @ 12:10
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home