Mokkapaloja
Viime kirjoittamisen jälkeen elämä on mennyt taas monta askelta eteenpäin. Matkusteltiin viime viikolla siellä täällä länsirannikolla, majoittauduttiin Stephenin ja Mieken taloon Aucklandin lähistöllä ja lopetettiin työt ACNielsenillä.
Waitomon luolaseikkailu oli hieno kokemus. Vaihdettiin ensin märkäpuvut päälle, laskeuduttiin sitten vajaa 30 m köysillä luolan pohjalle ja alettiin kahlata vastavirtaan kiiltomatojen katsellessa. Toobing-osuus alkoi, kun istahdettiin sisäkumiin istumaan ja kelluttiin takaisin lähtöpisteen kautta kohti luolan toista päätä. Muutamaan kertaan ahtauduttiin pienistä ja pienemmistä onkaloista luolan reunustalla. Lopuksi kiipeiltiin vielä kallioseinämää pitkin pois luolasta. Illan päätteeksi otettiin vielä lisäannos kiiltomatoja ja pikkuluolia omin päin läheisellä luontopolulla.
Länsirannikon kierroksella oli jälleen hienoja maisemia. Kawhian hot water beachille ajoitettiin vierailu laskuveden aikaan ja muutaman hetken arpomisen jälkeen paikallistettiin yksi kuuma lähde rannalta, kaivettiin hiekkaan monttu ja makoiltiin lämpimässä rikkivedessä. Seuraava yö vietettiin Raglanin sufrrikylässä, mutta iltarannalla surffareita ei kuitenkaan näkynyt. Kotimatkalla tutustuttiin vielä kevyesti muutamaan luonnonpuistoon.
Nyt eletään leveästi. Talo on huomattavasti isompi kuin YWCA:n huone tai Jankan yksiö. Tavalliset mukavuudet kuten oma televisio, keittiö ja pesukone tuntuvat ruhtinaallisilta. Tosin uusi-seelantilaiset eivät taida olla rakennustaidossa maailman huippuja; lattiat narisevat, ikkunat vetävät jne. Lähipäivinä Stephenin vanhemmat tulevat tänne joulunviettoon, ja hieman varauksella odotetaan sitä hetkeä, kun yksityisyydestä täytyy jälleen luopua osittain.
Eilen oltiin viimeistä kertaa tässä elämässä puhelinhaastattelijoina. Tarkoitus oli olla vielä parissa vuorossa tällä viikolla, mutta yllättäen vuorot peruttiin. Nyt aiotaan vielä vähäsen käräjöidä peruttujen vuorojen korvauksista, mutta odotukset on aika alhaalla. Periaatteesta vastustetaan tollaista proletariaatin sortamista, vaikka kysymys ei niin monesta dollarista olekaan. Pienet napinat silloin tällöin pitävät mielen virkeänä. =)
Nyt ajattelin mennä leipomaan, kun meillä on keittiö.
posted by Tommi @ 17:48
2 Comments:
Olen ylpeä teistä, kun lopetitte ne tyhmät konttorihommat ja siirrytte maaseudulle ruumiillisiin hanttihommiin. Ei kukaan jaksa vastata niihin haastatteluihin nätisti, vaikka kuinka yrittäis (kokemusta). Tulkaa jo, fiikuskin meinaa kuolla, kun ei tykkää olla enää hoidossa meillä. Terveisiä tällä hetkellä todella kauniista lumen ja pakkasen maasta.
Suomi voitti eilen Ruotsin viimeisellä minuutilla jääkiekossa.
mama
Moi,
Emme koskaan tavanneet, mutta olut maistui... kiitoksia siitä. Oli tosi mukava yllätys kun tultiin takaisin Kawhian rannalta kylvyn jälkeen :).
Nimeni on Sören ja matkustan Elinin kanssa (norjalainen). Yllättävän moneen suomalaiseen törmätään... Waitomossa seuraavana päivänä museon ulkopuolella oli taas kolme suomalaista... kokeili Elinin suomenkielen taitoja, mutta tyttö parka vain katsoi minun suuntaan... :)
Hyvää jatkoa teille ja hyvää uutta vuotta!
Lähetä kommentti
<< Home