tammikuuta 09, 2006

Head gasket



Perjantaina lähdettiin sitten äänestämisen jälkeen ajelemaan kohti uusia seikkailuja. Siinäpä sitten 80 km ajelun jälkeen moottorin lämpötila nousi hieman yli puolen välin ja vielä hieman lisää. Kun jarrutimme tien reunaan, lämpötila vain jatkoi nousemistaan. Muutamassa hetkessä autosta tuli höyrysauna. Odottelimme muutaman tovin ja yritimme lisätä vettä sillä seurauksella, että höyryä tuli lisää. Odotimme lisää ja lisäsimme kaikki vedet jäähdyttäjään.

Hieman ihmeteltiin, mutta toivottiin kuitenkin, että matka jatkuisi normaalisti. Ei jatkunut. Auto ei startannut, joten käveltiin autoa ympäri toivoen, että joku näppärä mekaanikko sattuis pysähtymään. Muutama kaveri kävi meitä katsomassa ja arveli, että tulpat tai joku muu olis vaan saanut kosteutta ja auto toimis, kun vaan odottas. Odotettiin muutama tunti, mutta kun auto ei vieläkään startannut, soitettiin hinauspalvelu paikalle.

Heiteltiin niityllä kiekkoa, kun hinausauto tuli paikalle. Kaveri tuumas, että joku head gasket on rikki ja korjaaminen on kallista ja hidasta. Lähikylään Thamesiin olis ollut 25 kilometriä, mutta päätettiin sitten palata lähtöruutuun Aucklandiin, jossa asuminen on sentään ilmaista. Ajoitus oli hieman heikko siinä mielessä, että auto hyytyi perjantai-iltana.

Maanantaina sitten päästiin korjaamolle ja kaveri lupas kattoa autoa saman päivän aikana. Iltapäivällä se sitten jatkoi hinausmiehen arviota, että head gasket on mennyt rikki, kun moottori on ylikuumentunut. Hinta-arvioks kaveri esitti 1 000 - 2 000 dollaria ja aikaa menis mahdollisesti jopa kaksi viikkoa. Oh.

Tiina sitten kotona selvitteli netistä, että mikä se head gasket oikein on ja sehän on sitten kannen tiiviste. Eli ylikuumentumisen syy on vielä epäselvä, mutta tiivisteen korjaaminen maksaa isosti. Jatkossa pitänee silmä kovana pitää huoli moottorin lämpötilasta... Kantapään kautta.

Noh, elämää ei kannata käyttää sellaisten asioiden murehtimiseen, mille ei itse voi mitään. Eli haaverin jälkeen ollaan jatkettu elämää täällä Aucklandissa ja mietitty, mitä mielekästä tekemistä keksittäs pariksi viikoksi. Viikonloppuna käytiin katsomassa krikettiä ja nyt säännöt alkaa olla jo sen verran selvillä, että voi sujuvasti katsoa peliä myös telkkarista. Ajopelin puutteessa huomattiin autotallista kaks maastofillaria ja nyt liikkuminen onnistuu sitten polkemalla.

Tosin pyöräilyyn liittyy sellainen käsittämätön huomio, että lahden toiselle puolelle, sinne cityn puolelle ei pääse kuin bussilla ellei sitten halua kiertää todella kaukaa. Sillalla on yhdeksän kaistaa, muttei yhtään kevyelle liikenteelle! Näin vihreäksi maaksi tämä on aika kummallista.

3 Comments:

At 11/1/06 21:48, Anonymous Anonyymi said...

Kyllä teille toi auto on aina ongelma, oli sitten vanha tai uusi. Niinhän siinä kävi, ette meidän uusi Hondammekin jäätyi teidän käsissänne talvipakkasessa raukkaustarinan alkuvaiheessa niin paljon, että hinausapua silloinkin tarvittiin. Eiköhän se tarina noista jutuista aina vaan teidän kohdallanne syvene ja syvene? Ruvetkaa vielä vihreiksi ja luopukaa autoista!!!!!!
mama

 
At 11/1/06 23:51, Blogger Tommi said...

Ihan niin vihreitä meistä ei vielä muutamalla hinauksella tule. Ja on se vaan kumma, että autojen kanssa on ongelmia, kun ollaan kuitenkin niin hyviä kuskeja molemmat ja pidetään autoista tosi hyvää huolta! =)

Liityttiin nyt AA:n jäseniksi, joten jatkossa hinauspalvelu pitäis kuulua jäsenmaksuun! Tosin eipä toi jäsenyys olis meitä tässä tapauksessa niin auttanut, kun tarjoavat hinauksen lähimmälle pajalle ja me haluttiin Aucklandiin asti.

 
At 12/1/06 07:23, Anonymous Anonyymi said...

"Liityttiin nyt AA:n jäseniksi, joten jatkossa hinauspalvelu pitäis kuulua jäsenmaksuun!"

Siellä on alkoholistit tarvii sit kai useinkin hinausapua? :D -no onhan se parempi että soittaa hinauksen kuin että lähtee itse ajamaan.
-L

 

Lähetä kommentti

<< Home