marraskuuta 28, 2005

Auckland's classic hits - 97,4

Merkkinä mukautumisesta uuteen ympäristöön ollaan aina silloin tällöin huomattu laulavamme paikallisia radiomainoksia. Meidän suosikki on "Call our number - ou-eight-hundred mister Plumber".

Edellisen viikon tapahtumat tuntuvat jo toistavan aiempia; tehtiin töitä, pelattiin ultimatea jne. Kulttuurivisiitti tehtiin kuitenkin Auckland Museumiin, jossa selvitellään maan ja lähiympäristön historiaa pinnanmuotojen muodostumisesta viime vuosiin. Museo on periaatteessa ilmainen, joten päätettiin pitää periaatteesta kiinni. Palvelu tosin ei ollut mitenkään erityisen hyvää sen jälkeen, kun kerroin kassatätille, että ei anneta mitään lahjoitusta tai vapaaehtoista maksua.

Sunnuntaina taas kypsyttiin ACNielseniin, kun ensimmäinen työvuoro loppui kesken ja jälkimmäinen peruttiin kokonaan. Porukka oli niin tehokasta autokyselyssä, että kohderyhmä saavutettiin etuajassa. Kiitoksena siitä porukka lähetettiin kotiin kesken päivän. Tämä firma maksaa nimenomaan tehdyistä tunneista, joten työntekijöiden vaihtuvuus on varsin ymmärrettävää. Noh, tietääpä tällaisen ainakin jatkossa, niin ei tule yllätyksenä!

Kun matkailurintamalla ei ole niin paljoa uutta, esittelen hieman Uuden-Seelannin hintatasoa. Ruokaileminen tuntuu olevan vähän edullisempaa, mutta joku täällä kuitenkin maksaa, sillä Visan 800 euron kuukausiraja tuli ilmeisesti ylitettyä...

Pizza Hut - Iso Havaiji 7,95 $ (4,77 €)
Bic Mac -ateria 6,1 $ (3,66 €)
Nuudeliateria 5 $ (3 €)

bensa 1,369 $ (0,82 €)

hostelliyö kahdelta (viikkotaksa ywcalla, min. 4 viikkoa) 35 $ (21 €)
normaali hostelliyö kahdelta 55-65 $ (33-39 €)
halvin viini 7 $ (4,2 €)
2l jäätelö 3 $ (1,8 €)

postimerkki Suomeen 1,5 $ (0,9 €)

olut kaupassa 1 - 2 $ (0,6 - 1,2 €)
olut pubissa 3 - 6 $ (1,8 - 3,6 €)

minuutin kännykkäpuhelu 0,49 $ (29 snt)
tekstiviesti 0,29 $ (17 snt)

Tän viikon ohjelmaan toivottiin rantaelämää, mutta kesä tuntuu piileksivän vielä jossain. Lämpötila pyörii 18 asteen ympärillä ja aurinko näyttäytyy vain silloin tällöin. Ehkä huomenna sitten...

marraskuuta 14, 2005

FREE MONEY

Katen läksiäisbileet jäi kokematta, kun ei vaan jaksettu mennä. Lauantaiaamuna oltiin taasen treenaamassa ja sieltä sitten pikasuihkun kautta soittelemaan ihmisille, ja yllättäen ei enää huvittanutkaan lähteä metsästämään kavereita Aucklandin yöstä.

ACNielsen päätti sitten perua meidän tän viikon vuorot, joten ollaan vähän ihmeissämme, mitä oikein tehtäisiin ylimääräisellä ajalla. En sitten tiedä, onko tämä poikkeustapaus vai pitääkö tällaiseen tottua. Missään vaiheessa meille ei luvattu varmaksi vuoroja, mutta vuorolistat hyväksyttiin kuitenkin, joten suunnitelmat laadittiin sen mukaan. Eipä tolla työllä sitten oikein elinkuluja kata, joten pitänee alkaa miettimään muita vaihtoehtoja. Laitoin Googleen hakusanaksi FREE MONEY, ja ilta vierähti höpötyksiä lueskellessa.

Meidän ensimmäiset viisi työvuoroa olivatkin ilmeisesti pelkkää harjoittelua. Kyselyn tuloksia ei kuulemma käytetä mihinkään. Maanantaina meille sitten annettiin kuitenkin 'oikeita' tutkimuksia ja haastatteluja. Osa meidän kanssa samaan aikaan aloittaneista jatkaa vieläkin harjoitustutkimuksella. Me ei vieläkään tajuta, miten puhelinhaastattelut vaan voi olla kannattavia?! Yhden ihmisen mielipiteiden saaminen kustantaa ainakin puolentoista tunnin palkan...

Käväistiin viime viikolla Kelly Tarlton Underworldissa. Mielenkiintoisinta oli ehkä palohälytys, kun oltiin juuri päästy sisään. Me tosin ei tajuttu sitä palohälytykseksi, vaan kuviteltiin äänen liittyvän jotenkin akvaariomaailmaan. Käveltiin niin kauas pois sisäänkäynnistä kuin ehdittiin, kunnes työntekijät ohjas meidät takaisin. Parin kymmenen minuutin päästä mentiin sitten uudestaan sisään. Siellä oli pingviinejä.



Eipä tässä sen kummempaa. Jatketaan hengailua ja käydään välillä pelailemassa ultimatea. Nyt on alettu harjoittelemaan Bluefishin pelikirjaa ja kuviot on aika erilaisia kuin ne, mihin on totuttu. Aloituskuviosta yleensä yks kaveri hakee pimeälle ja muut odottaa. Heittäjälle ei tarjota vaihtoehtoja avoimelle puolelle, vaan kaikki odottaa ensimmäistä hakua. Onneksi flow-vaiheessa on vähän helpompaa ja onneksi olen saanut jo pari kertaa pelata muualla kuin rakennuksessa. Näiden ajatusmaailma tuntuu olevan vähän sen suuntainen, että pitkät kärjet ottaa lyhyiden kavereiden huonommatkin heitot kiinni. Suomessa panostettiin ehkä vähän useammin siihen, että heiton piti olla niin hyvä, ettei kiekosta joutunut taistelemaan...

Nyt vois olla lippupelin tai päivän ensimmäisen Stargaten aika.

marraskuuta 04, 2005

Kaksi olutta

Ultimate:
Meidät kelpuutettiin Bluefishin sekajoukkueeseen, mutta peliaikaa ei luvattu kuin näyttöjen perusteella. Heh. Eipä niin asiaa ihmetelty ennen eilistä, kun tulikin puheeksi, että kaikki eivät päässeetkään joukkueeseen ja olivat siitä kovin harmissaan. Voivoi.

Eilen alkoi Spring League ja me oltiin ihan kunkkuja. Tiina valittiin joukkueensa Right Idea arvokkaimmaksi pelaajaksi ja mä sain samanlaisen drinkkilipun Poor Executionissa. Spring Leaguessa on arvottu eritasoisia pelaajia joukkueisiin. Kahdeksan joukkuetta pelaavat kukin yhden ottelun joka torstai. Pelien jälkeen suunnattiin paikalliseen pubiin nauttimaan mvp-oluista. Kun käytiin hakemassa toiset, niin väki olikin jo lähdössä. Kun oltiin lopettamassa toisia oluita, oltiin enää kolmisin paikalla tournament managerin kanssa. Kummaa porukkaa.

Matkailu:
Mitsu on edelleen jaksanut ilman ongelmia. Eilen käytiin kiertelemässä länsirannikolla Aucklandin lähistöllä Waitakere Ranges Regional Parkissa. Ajeltiin "sademetsän" keskellä ja käytiin pariin otteeseen patikoimassa pieniä lenkkejä. Länsirannikolla on kuulemma parhaat surffirannat, mutta ei ollut ainakaan eilen sen enempää surffaajia kuin aaltojakaan. Maisemat oli kuitenkin - jälleen - hienoja.



Duuni:
Tänään mennään sitten oikeasti soittelemaan ihmisille. Vähän jännittää, että mitenkähän sitä oikein puhelimessa pärjää, mutta aina tällaisissa tilanteissa voi hakea tukea siitä, että muutkin näyttää pärjäävän, eikä ne nyt ainakaan voi meitä viksumpia olla... =)