huhtikuuta 13, 2006

BUNGY!!!

Odoteltiin Te Anaussa aurinkoa v鋒鋘 aikaa, mutta todettiin, ettei s滗 ainakaan paremmaksi muutu ja p滗tettiin jatkaa matkaa. Ajeltiin Queenstowniin, jossa Tommi nopeasormisena asensi jonkun kivan viruksen l鋚p鋜ille ("mik鋝 toi on...鋖?..noniin"). Kun aiottiin l鋒te?parkkikselta nettikahvilaan hakemaan poisto-ohjeita huomattiin, ett?auton akku on tyhj? koska Tommi oli j鋞t鋘yt valot p滗lle. Ei ollut ihan sen parhaita p鋓vi?.. Ruottalaispoikien avusta ja kaapeleista huolimatta auto ei p滗st鋘yt 滗nt鋕滗n, joten soitettiin AA:n mies apuun. Sielt鋒鋘 se jo pime鋘 tultua porhalsi ja k鋣nnisti auton minuutissa. Virus on viel鋕in koneella, mutta ainakaan ei maksettu AA-maksua turhaan!

Ei oikein tiedetty, mit?kummempaa Queenstownkaan meille tarjoaisi, joten p滗tettiin suunnata auto kohti Wanakaa ja Rob Roy -k鋠ely? Matkalla pys鋒dyttiin Kawarau Bridgelle ja sitten hyp鋞tiin ja korkealta. Oli huima kokemus ja menisin uudestaankin jos olisi rahaa ja yht?hieno paikka. Kawarau on maailman ensimm鋓nen kaupallinen benjihyppypaikka ja paikkaa pidet滗nkin benji-hypyn kotina. Metrej?hypyll?on "vain" 43, mutta kyll?se korkealta tuntui siell?ylh滗ll? Hyp鋞tiin tandem-hyppy eli kaksin tultiin alas ja hyv?niin. En tied?olisinko yksin mennyt reunaa pidemm鋖le, mutta eih鋘 sit?kehtaa siin?jarrutella kun kaksin ollaan...

Adrenaliinin tuoma hyv鋘olontunne kesti hyvin lopun p鋓v滗 ja Wanakassa loikoiltiin mukavasti leirint鋋lueen majassa kynttil鋘valossa loppup鋓v?herkkuja sy鰀en ja leffoja ja omaa hyppy?uudestaan katsellen (joo, me ostettiin se dvd:n? kyll鋒鋘 sit?itse滗n katsella jaksaa!).

Sunnuntaina ajeltiin Wanakasta n. 50 km Rob Roy -k鋠elylle. Kukaan ei tosin ollut kertonut meille, ett?k鋠elyn alkupisteeseen menev?tie ylitt滗 noin 10 meid鋘 autolle liian syv滗 jokea ja pys鋒dyttiinkin monien muiden tavoin ennen ensimm鋓st?jokea noin kuusi kilsaa k鋠elyn aloituspisteelt? Satoi, joten p滗tettiin j滗d?y鰇si odottelemaan ilmoja parempia. Maanantaiaamuna aurinko sitten paistoi kirkkaalta taivaalta, joten l鋕simme tallustamaan k鋠elyn aloituspisteelle. K鋠ely oli leppoisaa, mutta harmittelimme, ettemme uskaltaneet l鋒te?pakulla jokien ylityksiin. Itse Rob Roy -k鋠ely oli rankahko nousu puurajan yl鋚uolelle laaksoon, josta oli mukavat n鋕ym鋞 vesiputouksille ja j滗tik鰈le. Takaisinp鋓n tiet?pitkin k鋠ely puudutti jo rankasti ja jalat painoivat. Pelastukseksi koitui maasturi, joka t鋣ten?otti meid鋞 sivussa oleville askeltuille seisomaan, k鋝ki pit鋗滗n kovasti kattotelineist?kiinni ja paineli viimeiset nelj?kilsaa nelj滗kymppi?hiekkatiet?pitkin meid鋘 nauraessa ja nauttiessa kyydiss? Tulipa sellainenkin matkustustapa koettua, jiihaa!

Wanakasta ajelimme Mt Cookille, joka on maan korkein vuori. Itse vuorelle p滗sev鋞 vain osaavat kiipeilij鋞, joten tyydyimme upealla ilmalla ottamaan valokuvia kaukaa ja l鋒elt?ja k鋠elem滗n kolmen tunnin lenkin vuoren l鋒eiselle j滗tikk鰆鋜velle, josta saimme hienoja valokuvia Mt Cookista, ymp鋜鰅vist?vuorista ja j滗lautoista j鋜ven keskell? Y鰇si ajoimme Lake Tekapoon, josta seuraavana p鋓v鋘?Geraldineen leirint鋋lueelle. Nyt nautimme leirint鋋lueen tarjonnasta, j鋜kk鋓lemme valokuvia ja kirjottelemme raportteja ja ty鰄akemuksia. Auton myyntilappunenkin tehtiin takaikkunalle laitettavaksi, jos sen sielt?joku huomaisi t鋝s?ajellessa. Seuraava kohde on Christchurch, jossa aika kuluneekin autoa myydess? Hong Kongiin lenn鋗me 24.4. ja kotisuomeen sielt?29.

-tintti